Harriet Tyce / Veriappelsiini - Koukuttava psykologinen trilleri

Yritän etsiskellä joka kuukaudelle jonkun itselleni uuden kirjailijan ja Harriet Tyce on yksi tämän kuukauden uusi nimi. Veriappelsiini on Tycen esikoisromaani ja hänen teoksiaan on vilahtanut paljon esimerkiksi kirjagramin puolella - otaksun, että hänellä on muitakin erittäin hyviä teoksia kuin tämä. Veriappelsiinin nimittäin ahmin yhdellä puraisulla.

Harriet Tyce on Edinburghissa kasvanut kirjailija, joka on ennen kirjailijan uraansa työskennellyt asianajajana.  Kehutun Veriappelsiinin oikeudet on myyty yli kahteenkymmeneen maahan.  

Veriappelsiini

Veriappelsiini oli kyllä koukuttava. Teoksen päähenkilönä on asianajaja Alison, joka saa vihdoin puolustettavakseen ensimmäisen murhajuttunsa. Jutussa perheenäiti myöntää tappaneensa miehensä raa'asti hänen nukkuessaan. Tapauksesta paljastuu pikku hiljaa uusia ulottuvuuksia ja salaisuuksia pinnan alta. Tosin pakko myöntää, että tämä tapaus oli hiukan liian itsestäänselvä ja sen lopputulos oli arvattavissa.

Teoksen suola onkin Alisonin oma koukuttava elämä, joka on melko sekaisin ja hämmentävä. Alisonilla on tapana juoda - paljon - ja hänellä on myös salasuhde kollegansa kanssa. Kuvaus Alisonista ei todellakaan ole mitenkään mairitteleva, eikä hän ole todellakaan hyvä äiti omalle tyttärelleen. Hänen aviomiehensä saakin tarpeeksi, jonka myötä erilaisia salaisuudet ja tunteet alkavat paljastua.

Lopulta menee jopa hiukan sekaisin siinä, kuka olikaan hyvis ja kuka pahis, mutta koukuttava tämä teos kyllä on. Luonteeltaan se on psykologinen trilleri, joten se ei välttämättä sovi kaikkein herkimmille. Kokonaisuudessaan on vaikea sanoa, oliko teos varsinaisesti hyvä vai kamala, jäi vain melkoisen "huh huh" -olo. 

Kerro mitä mieltä sie olit?

Teos:

Harriet Tyce: Veriappelsiini (Blood Orange). Otava, 2020. Suomentanut: Oona Nyström.

Lue myös:

Camilla Grebe: Veteen piirretty viiva 

Cara Hunter: Pimeyteen

Clare MacKintosh: Tummat vedet

Denise Rudberg: Kahdeksan askelta pimeässä