Kirja-arvostelu: Julia Cameron / Tie luovuuteen - Henkinen polku syvempään luovuuteen

Olen kuunnellut Suplasta pikku hiljaa koko syksyn ajan Julia Cameronin teosta Tie luovuuteen - henkinen polku syvempään luovuuteen, jonka sain vihdoin päätökseen. Teos sisältää 12 viikon ohjelman oman luovuuden elvyttämiseen erilaisine harjoituksineen.

Cameron on yhdysvaltainen pitkän linjan kirjailija, joka myös kouluttaa ja vetää luovuuteen liittyviä työpajoja. Tämä teos on oikeastaan aika vanha, se on ilmestynyt aikaisemmin nimellä Luovuuden tie ja julkaistu suomeksi ensimmäisen kerran jo vuonna 1997. 

Cameron on tunnettu oikeastaan parhaiten aamusivuistaan, joita myös tässä teoksessa hehkutetaan ja muistutetaan niiden tekemisestä joka välissä. Toinen hänen hehkuttamansa menetelmä on taiteilijatreffit. Mutta on teoksessa myös paljon muutakin. Cameron esittää paljon hyviä ajatuksia ja kysymyksiä, joista voisi olla kaikille hyötyä. 

Osa Cameronin ajatuksista menee ohi oman ajatusmaailman - Cameron puhuu paljon jumalallisuudesta ja korkeimmista voimista. Toisaalta hän pohtii herättelee paljon nykyajan kiireiseen elämäntyyliin taipuvaisia esimerkiksi kysymällä siitä, mitä ihmiset oikeasti haluavat tehdä elämässään ja mistä he oikeasti pitävät. 

Jos uuteen vuoteen kaipaa jotain uutta itsensä etsimiseen ja kehittämiseen, niin tämä voisi olla hyvä teos aloittaa.

Teos:

Julia Cameron: Tie luovuuteen - Henkinen polku syvempään luovuuteen (The Artist's way). Otava, 2020. Suomentanut: Pekka Pakkala.

Kuunneltu Suplasta. Äänikirjan lukija: Maruska Verona. Äänikirjan kesto: 9 h 10 min. 

Lue myös:

Liisa Uusitalo-Arola: Uuvuksissa - kirja sinulle, joka tahdot voimasi takaisin

Sanna Mämmi: Vapaudu huolista - Löydä elämänilo mindfulnessin avulla

Anu Iisakkila: Menolippu mielenrauhaan - kuusi avainta henkiseen hyvinvointiin

Kirja-arvostelu: Ben MacIntyre / Agentti Sonja - Äiti, sotilas, rakastajatar, vakooja

Maailmansotien aika on mielestäni ollut aina kiinnostavaa luettavaa - ja parasta on tietysti päästä tutustumaan tositarinoihin. 

Ben MacIntyren teos Agentti Sonja - Äiti, sotilas, rakastajatar, vakooja kertoo Ursula Kuczinskistä, tosielämän pelottomasta naisvakoojasta, joka oli mukana Hitlerin salamurhajuonessa, rakensi pommeja ja vakoili Mantšuriassa. 

Macintyre on kirjoittanut teoksen päiväkirjojen, kirjeiden ja arkistolöytöjen pohjalta. Ursula vaikutti tavalliselta perheenäidiltä, mutta oli vannoutunut kommunisti ja korkea-arvoinen neuvostovakooja. Ursula toimi koodinimellä "Sonja" ja hän matkusti ympäri maailmaa toimiessaan erilaisissa tehtävissä. 

Teos on mielenkiintoinen ja kuvaa hyvin, melko arkisestikin, Ursulan elämää. Pakko myöntää, että tuon ajan tapahtumat ovat niin huonosti nykyisin muistissa yksityiskohtineen, että äänikirjassa oli vaikea välillä pysyä perillä. Yllätyin kuitenkin siitä, kuinka monessa tehtävässä Ursula oli mukana. Siitä en kuitenkaan yllättynyt, kuinka hyvin naiseus ja äitiys häntä suojasi epäilyksiltä. 

Ursulan lisäksi teoksessa päästään tutustumaan myös usean muun tarinaan ja kohtaloon. Kiinnostava teos!

Teos:

Ben Magintyre: Agentti Sonja (Agent Sonja). Atena Kustannus Oy, 2021. Suomentanut: Aura Nurmi. 

Kuunneltu Suplasta. Äänikirjan lukija: Krista Putkonen-Örn. Äänikirjan kesto: 16 h 6 min.

Lue myös: 

Lucinda Riley: Vaarallinen kirje

Kate Morton: Kellontekijän tytär

Liane Moriarty: Viimeinen vuosipäivä

Kirja-arvostelu: Nita Prose / Huonesiivooja

*ennakkokappale saatu kustantajalta

Teos ilmestyy 24.1.2022

Milloin olet viimeksi lukenut kirjan yhdeltä istumalta? Näin kävi itselleni Nita Prosen Huonesiivooja teoksen kanssa! Jäin nimittäin täysin koukkuun juoneen sekä omaperäiseen päähenkilöön.

Teoksen pääosassa on huonesiivojana hotellissa työskentelevä nuori nainen nimeltään Molly. Molly on omanlainen persoonansa - heikot sosiaaliset taidot omaavaa Mollya pidetään työtovereiden joukossa vähintäänkin kummajaisena. Oikeasti Molly on mielestäni hyväsydäminen ja ystävällinen, tunnollisesti työtään tekevä ihminen, joka on tyytyväinen vähään. 

Eräänä päivänä sviittiä siivotessaan Molly löytää sen asukkaan, herra Blackin, menehtyneenä. Hiukan kömpelösti käyttäytyvä Molly kiinnittää poliisien huomion, vaikkei itse ymmärräkään miksi. 

Molly on asunut ikänsä mummonsa kanssa, mutta jäänyt nyt aivan yksin mummonsa menehdyttyä. Molly onkin iloinen kun herra Blackin tuorein vaimo Giselle haluaa ystävystyä hänen kanssaan. Erityisen innoissaan Molly on kuitenkin päästessään treffeille baarinpitäjä Rodneyn kanssa. Hotellin ovimies Preston ei kuitenkaan tunnu pitävän ajatuksesta, mutta miksi? 

Hotellissa tuntuu tapahtuvan jotain outoa ja lopulta Molly pidätetään herra Blackin murhasta. Apuun rientää yllättävä ystävä ja vyyhti alkaa pikku hiljaa selvitä. Onko kummallisesti käyttäytyvä oman tiensä kulkija Molly todella syyllinen? 

Ajattelin, että kerrankin syyllinen oli helppo löytää - ja niin vain tulin höynäytetyksi. Se on mielestäni osa parhaiden dekkareiden lukukokemusta. Teos oli mielestäni hyvin rakennettu ja eteni sujuvasti. Päähenkilö Mollyn hahmo vei kaikessa omituisuudessaan mennessään ja aiheutti ristiriitaisia tunteita hämmästyksestä myötätuntoon. Yksinkertaisen kuoleman taustalta alkoi paljastua hyvin yllättäviä asioita ja vyyhti aukesi kiinnostavalla tavalla. 

Kirja ilmestyy 24.1.2022, ehdottomasti lukemisen arvoinen!

Teos:

Nita Prose: Huonesiivooja (The Maid). Bazar, 2022. Suomentanut: Katariina Kallio. 

Lue myös:

Johanna Savolainen: Se joka pääsi pakoon

Sophie Hannah: Kuolema ostaa paikkalipun

Jessica Fellowes: Mitfordin murhat

Agatha Christie: Neiti Marplen viimeinen juttu

Mari Jungsted: Viimeinen näytös

Kirja-arvostelu: Kate Morton / Kellontekijän tytär

Kate Mortonista on nopeasti tullut yksi lempikirjailijoistani. Tosin tämä on häneltä vasta toinen teos, jonka häneltä luen. Morton on kuitenkin osoittanut kirjoittavansa tarinoita, jotka kiehtovat monipuolisuudessaan ja tempaavat mukaansa. 

Kellontekijän tytär on melko monikerroksinen teos, jossa seurataan elämää usealta eri aikakaudelta. Aikakaudet yhdistää Jokirannan kartano, jonka salaisuus aukeaa niille, jotka osaavat kuunnella. 

Tarina alkaa siitä, kun vuonna 2017 arkistonhoitajana työskentelevä Elodie saa tehtäväkseen arkistoida vanhan nahkalaukun. Laukun sisältä löytyy kuva kauniista naisesta sekä luonnoskirja. Elodie lähtee selvittämään kuka kyseinen nainen on ja kuka laukun omistaa. 

Elodien tutkimukset vievät hänet aina 1800-luvun puoliväliin saakka, jolloin talossa tapahtui outo ryöstö, jossa kuoli kuuluisan taiteilijan Edward Radcliffen kihlattu. Asia ei ole kuitenkaan ihan näin yksinkertainen, mutta mitä todellisuudessa tapahtui tuona vuonna?

Tarinaa punotaan yhteen usean eri henkilön voimin, useilta eri aikakausilta. Talon historiaan pääsee kurkistamaan muun muassa Elodien sedän Tipin lapsuuden muistelmien kautta, talossa kouluaan käyneen Adan kautta sekä tietysti ääneen pääsee itse kellontekijän tytär, mutta kuka hän oikeastaan on ja mitä hänelle tapahtui?

Kokonaisuudessaan teos on erittäin hyvä ja tarina mielenkiintoinen. Ääneen pääsee useat eri henkilöt eri aikakausilta, jotka yhdistävät ajan ja ikuisuuden yhdeksi kokonaisuudeksi. 

Suosittelen! 

Teos:

Kate Morton: Kellontekijän tytär (The Clockmaker's Daughter). Otava, 2020. Suomentaneet: Hilkka Pekkanen ja Tuukka Pekkanen.

Lue myös:

Kate Morton: Talo järven rannalla

Åsa Hellberg: Hotelli Flanagans

Liane Moriarty: Viimeinen vuosipäivä

Jojo Moyes: Yömusiikkia

Kirja-arvostelu: Emma Jane Unsworth / Aikuiset

Aikuiset on brittiläisen kirjailijan Emma Jane Unsworthin ensimmäinen suomennettu teos, josta on tulossa myös elokuva.

Teos kertoo kolmekymppisestä Jennystä, jonka elämässä kaikki on menossa pieleen. Hänen poikaystävänsä on jättänyt hänet ja hän on menettänyt myös työnsä, feministisen kolumnin. Kaiken kukkuraksi Jenny saa selville, että hänen poikaystävänsä seurustelee nyt naisen kanssa, josta Jennyllä on Instagram-pakkomielle. 

Teos on mielestäni omalla tavallaan osuva ja hauska, hyvin jouhevasti kirjoitettu. Toisaalta se on vähän kliseistä kerrontaa siitä, kuinka somepäivitysten kuvatekstien pilkun paikkaan mietitään pitkään, pohditaan montako tykkäystä saadaan ja eletään maailmaa somen kautta. Toisaalta se on hyvin surullinenkin tarina nykyajan paineista ja elämästä. 

Teoksen edetessä päästään enemmän tutustumaan Jennyn todelliseen maailmaan, kuten hänen suhteeseensa omaan äitiinsä sekä päättyneeseen suhteeseen poikaystävänsä kanssa. 

Päähenkilö Jenny on vähän hassu persoona, enkä täysin pysty samaistumaan häneen. En tiedä sopisiko kirja paremmin esimerkiksi nuoremmille. Teos jäi mielestäni vähän turhan pinnalliseksi, vaikkakin oli hyvin kevyttä luettavaa ja sisälsi myös aidosti hauskoja kohtia. Teoksessa piilee myös totuuden siemen tästä someajasta. Tutustu ihmeessä!

Teos:

Emma Jane Unsworth: Aikuiset (Adults). Tammi, 2021. Suomentanut: Kaisa Kattelus.

Kuunneltu Suplasta. Äänikirjan lukija: Elina Varjomäki. Äänikirjan kesto: 8 h 41 min.

Lue myös:

Beth O'Leary: Vaihtokauppa

Marian Keyes: Aikuisen ihmiset

Sophie Kinsella: Tavataanko oikeasti?

Clare Pooley: Totuushaaste