Kirja-arvostelu: Sanna Mämmi / Vapaudu huolista - Löydä elämänilo mindfulnessin avulla

Kuuntelin Suplasta Sanna Mämmin teoksen Vapaudu huolista - Löydä elämänilo mindfulnessin avulla. Henkilökohtaisesti olen ollut viime aikoina kiinnostunut joogasta, meditaatiosta ja mindfulnessista, joten teos vaikutti mielenkiintoiselta - ja sitä se olikin.

Teos esittelee mindfulnessin hyötyjä ja sen mullistavaa vaikutusta elämään pääosin Mämmin omakohtaisten kokemusta kautta. On lohduttavaa kuulla, ettei hänenkään tiensä ole ollut täydellinen, eikä mindfulness ja rauha ole tullut hänen elämäänsä kerta heitolla. Asioita opitaan pikku hiljaa ja muutos on hidas, mutta mahdollinen ja antoisa. 

Teos antaa paljon tietoa erilaisesta mindfulness-harjoittelusta ja myös joogasta. Teoksen lopussa on myös hyviä harjoituksia kokeiltavaksi. 

Välillä kirjoitustyyli särähtää korvaan. Se antaa liiankin varman kuvan siitä, että kun teet näin, niin saat tämän. 

Pääosin teos on  kuitenkin kirjoitettu hyvin ymmärtäväisesti, myötätuntoisesti ja opettavaisesti. Tiedän tasan tarkkaan mistä Mämmi puhuu, kun hän kirjoittaa esimerkiksi mielen kiirehtimisestä. Ironista ehkä, mutta huomasin sen myös usein tätä kirjaa kuunnellessa. Mämmi lukee äänikirjaa hyvin hitaalla ja rauhallisella äänellä ja huomasin usein, että mieleni halusi kiristää tahtia. Hoputtaa, että Mämmi lukisi hiukan nopeammin. Tämä olikin ehkä jo ensimmäinen oppituntini mindfulnessin maailmaan? 

Teos esittelee kuitenkin mindfulnessin positiivisia vaikutuksia kokonaisvaltaisesti ja monipuolisesti. Se herättää pohtimaan omaa elämää ja omia toimintamalleja. Suosittelenkin kirjaa kaikille rauhallisemmasta elämästä haaveileville. 

Teos:

Sanna Mämmi: Vapaudu huolista - Löydä elämänilo mindfulnessin avulla. WSOY, 2019. Kuunneltu Suplasta. Äänikirjan lukija: Sanna Mämmi. Kesto 7 h 39 min. Julkaistu Suplassa 2.4.2019. 

Kirja-arvostelu: Sophie Kinsella / Yllätä minut

Sophie Kinsella tunnetaan hauskoista Himoshoppaaja -kirjoistaan, mutta hänellä on myös paljon muuta tuotantoa. Kinsellan teokset ovat mielestäni sellaista kevyttä viihdettä, jonka parissa ei tarvitse liikoja ajatella, rentoutua vain. Sellainen on myös hänen teoksensa Yllätä minut.

Teos kertoo pariskunnasta Silviesta ja Danista, joiden elämä on melko lailla täydellistä. Heillä on ihana koti ja lapset sekä molemmilla hyvät työpaikat. Lisäksi he ovat terveitä - niin terveitä, että lääkäri ennustaa heillä olevan edessään vielä vuosikymmeniä yhteistä avioliittoa. Tämä tieto aiheuttaa kuitenkin kriisin, miten he saavat pidettyä avioliittonsa virkeänä kaikki nuo tulevat vuodet?

Silvie ja Dan päättävät taistella tylsyyttä vastaan alkamalla järjestää toisilleen erilaisia yllätyksiä. Yllätykset eivät sujukaan niin täydellisesti ja yllätysten myötä paljastuu, etteivät he tunnekaan toisiaan niin hyvin kuin ovat kuvitelleet. Salaisuuksia alkaa löytyä niin menneisyydestä kuin tulevaisuudesta, mikä saa erityisesti Silvien kyseenalaistamaan koko avioliiton. 

Teoksessa on mielestäni hauska idea, vaikka lähtötilanne täydellisine elämineen saattoikin hiukan ärsyttää. Teoksen myötä he kuitenkin alkavat laskeutua tänne muiden aivan normaalien ihmisten tasolle, kun huomaavat, että heidänkin elämänsä on mutkikasta kuten muidenkin. 

Isossa roolissa teosta on myös Silvien työ hyväntekeväisyysjärjestössä, joka on tavoissaan jämähtänyt entiseeen aikaan fakseineen ja vihkoineen. Oman mausteensa teokseen tuo myös Silvien perhe, jolta löytyy suuri salaisuus.

Kokonaisuudessaan teos on hyvin kirjoitettu. Siinä on hyvä juoni ja hauskoja kohtauksia. Teos sopii hyvin viihdykkeeksi silloin, kun tarvitsee kevyttä luettavaa.  


Teos:

Sophie Kinsella: Yllätä minut (Surprise Me). WSOY, 2018. Suomentaja: Kaisa Kattelus.


Jos innostuit tästä, katso myös:



Kirja-arvostelu: Mari Jungstedt / Viimeinen näytös

Olen etsiskellyt luettavaksi hyviä dekkareita ja sain vinkin tutustua ruotsalaisen Mari Jungstedtin teoksiin. Valitsin luettavaksi umpimähkään teoksen Viimeinen näytös, joka on osa Gotlantiin sijoittuvaa dekkarisarjaa. 

Teoksen tapahtumat alkavat siitä, kun vuosittain pidettävän Almedal-viikon keskeyttää murha. Almedal-viikko on yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma. Murhattuna löytyy toimittaja Erika Malm, joka on myös kerryttänyt itselleen vihamiehiä mielipiteillään.

Murhaa lähtee selvittämään paikallisen rikospoliisin komisario Anders Knutas ja hänen kollegansa Karin Jacobsson. Tutkintalinjoja löytyy lopulta useampi ja omia tutkimuksiaan teoksessa tekee myös toimittaja Johan Berg. Liittyykö murha Erikan työhön ja hänen suututtamiinsa äärioikeistolaisiin - vai löytyykö syyllinen Erikan henkilökohtaisen elämän puolelta, kuten salaisen suhteen aiheuttamista koukeroista?

Teoksessa on mielestäni hyvä idea, mutta valitettavasti itse Erikan murhatapaus jää jonkin verran muun juonen alle. 

Erityisen paljon teoksessa keskitytään ihmissuhdekuvioihin, esimerkiksi Andersin ja Karinin väleihin. Itsestäni tuntuu, että pohjoismaiset dekkarit pilataan aina sillä, että työkaverit rakastuvat toisiinsa. Eikö voitaisi keskittyä ihan vaan siihen murhamysteeriin ja sen selvittämiseen?

Teoksessa sivujuoneksi nousee myös eräs vanha tapaus, jota Anders lähtee selvittämään Kanariansaarille. En oikein ymmärtänyt miksi tämä irrallinen tapaus piti nostaa tässä kirjassa esiin, mutta ilmeisesti se liittyi dekkarisarjan aikaisempiin tapahtumiin. 

Itse olisin mieluummin ottanut enemmän juonta Erikan murhan ympärille, joka oli kyllä mielenkiintoinen ja ennalta-arvaamaton - eli erittäin onnistunut. Juoni tiivistyi sopivasti pikku hiljaa ja uutta vihjettä tuli koko ajan. 

Kokonaisuudessaan teos oli hyvä, muttei erinomainen. Jungstedt vaikuttaa tämän pohjalta kuitenkin hyvältä kirjailijalta, ja voisin harkita lukevani häneltä jonkun toisen teoksen. 

Teos:

Mari Jungstedt: Viimeinen näytös. Otava, 2015. Suomentanut: Emmi Jäkkö.


Lisää dekkareita:

Sophie Hannah: Kuolema ostaa paikkalipun

Agatha Christie: Neiti Marplea ei petetä

Agatha Christie: Neiti Marplen viimeinen juttu


Kirja-arvostelu: Nicolas Barreau / Pienten ihmeiden kahvila

Nicolas Barreaun teos Pienten ihmeiden kahvila nousi esiin monissa suosituksissa, joten päätin ottaa sen lukuun. 

Teos kertoo Nellystä, ujosta ja hyväntahtoisesta opiskelijatytöstä, joka kohtaa sydänsuruja Pariisissa. Sydänsuruja potiessaan Nelly löytää jo edesmenneen isoäitinsä kirjan, jossa on salaperäinen viesti. Nelly matkustaa viestin perässä Venetsiaan ja antautuu yllättäville seikkailuille.

Tarina on kokonaisuudessaan ihana, mutta toisaalta monin paikoin erittäin hutera. Teoksen alussa olin hiukan ihmeissäni. Tarina ei oikein tunnu lähtevän liikkeelle, vaan tuntuu vähän pröystäilevältä. Nelly työstää Pariisissa filosofian graduaan, jonka käsittelyä olisi mielestäni teoksessa voinut jättää vähemmälle.

Sitten tarina lähti liikkeelle ja matka Venetsiaan alkaa. Tarina on täynnä outoja ja ihmeellisiä sattumia, joita tosi elämässä harvoin tapahtuisi. Nelly itse uskoo ihmeisiin ja merkkeihin ja niitä toden totta teoksessa osuu kohdalle. 

Teoksessa on kuitenkin useampi ihana rakkaustarina, jotka lämmittävät mieltä. Isoäidin salaisen viestin selviäminen sekä Nellyn oman rakkauselämän koukerot luovat pohjan hyvälle tarinalle. Muutamilla parannuksilla siitä olisi saanut loistavan.

Teos on kokonaisuudessaan viihdyttävä ja romanttinen, niille jotka uskovat ihmeisiin. 

 Teos:


Nicolas Barreau: Pienten ihmeiden kahvila (Das Café der kleinen Wunder). Tammi, 2020. Suomentaja: Kristiina Vaara.

Kirja-arvostelu: Varpu Hintsanen & Emilia Saloranta: Valo joka ei kadonnutkaan

Milloinhan viimeksi olen itkenyt näin paljon kirjaa lukiessani? Varpu Hintsasen & Emilia Salorannan teos Valo joka ei kadonnutkaan on koskettava tarina Varpu Hintsasen perheestä.

Varpu Hintsasen tytär Senja kuoli 8-vuotiaana syöpään ja teos kertoo heidän elämästään Hintsasen kertomana. Teoksessa avataan Hintsasen elämää ajalta, jolloin hän ei ollut vielä Hintsanen sekä kerrotaan ajasta Senjan saadessa syöpädiagnoosi, hoitoa sairauteensa sekä ajasta surun kanssa. 

Pääviestinä teoksessa on kiitollisuus ja Hintsanen pohtii teoksessa paljon henkistä hyvinvointia, asioihin suhtautumista ja jaksamista. Teos antaa paljon ajattelemisen aihetta ihmisille, jotka eivät ole kriisin keskellä, mutta luo varmasti erityisen paljon toivoa ja apua niille, jotka ovat kovan paikan edessä. 

Teos on erittäin koskettava ja kirjoitettu hyvin käytännönläheisesti tuoden esiin arkisia asioita ja ajatuksia. En tiedä, voiko joku lukea tämän ilman kyyneliä, itseltä niitä ei ainakaan säästynyt.


Teos:


Varpu Hintsanen & Emilia Saloranta: Valo joka ei kadonnutkaan. WSOY, 2021.

Kirja-arvostelu: Julia Thurén / Kaikki kuluttamisesta - Näin aloin käyttää rahojani paremmin

Löysin fiksun Julia Thurénin kesällä, kun luin hänen esikoisteoksensa Kaikki rahasta - Näin säästin kymppitonnin vuodessa. Tämänkin teoksen suosittelen laittamaan lukulistalle. Nyt Thurénilta on ilmestynyt uusi teos Kaikki kuluttamisesta - Näin aloin käyttää rahojani paremmin, mihin tartuin innokkaasta. 

Teoksessa Thurén esittelee muun muassa kulutusyhteiskunnan syntyä ja sen toimintaa, puhuu kiertotaloudesta ja pohtii ajankohtaisesti sitä, millainen unelmien yhteiskunta kuluttamisen suhteen sitten olisi. Teos pohjautuu useisiin asiantuntijoiden haastatteluihin, joten pitäisin sitä hyvin asiantuntevana teoksena aiheesta - ainakin tällaisen tavallisen kuluttajan korvin.

Thurén on mielestäni jotenkin järkevä ihminen, hän ei tuputa omia näkemyksiään vaan herättelee ja käsittelee asioita monista eri näkökulmista, kuten tässäkin uudessa teoksessaan. Ja mikä tärkeintä, hän todellakin puhuu asiaa!

Teos herätteli minua pohtimaan monia omia käyttäytymismallejani sekä ylipäätään sitä, mihin suuntaan kuluttamisen pitäisi mennä. Thurén pohtii esimerkiksi sitä, olisiko parempaa rahan käyttöä se, että siirtyisimme palveluyhteiskuntaan. Käyttäisimme rahojamme siis palveluihin, kokemuksiin ja ostaisimme elämyslahjoja materian sijaan.

Toisaalta Thurén ei unohda pohtia, mitä tapahtuisi, jos kaikki lakkaisivat yhtäkkiä ostamasta esimerkiksi uusia vaatteita. Sillä olisi massiivinen vaikutus esimerkiksi työllisyyteen, kun niin myymälät kuin vaatetehtaat jouduttaisiin sulkemaan. 

Yksi mielenkiintoinen kysymys on myös kiertotalous ja esimerkiksi vaatteiden kierrättäminen. Kierrättämisestä pitäisi tehdä mielestäni helppoa, mutta Thurén kysyy mielestäni hyvin, että jos kierrättäminen on helppoa, niin madaltaako se kynnystä ostaa uutta? Tämä on mielestäni hyvä näkökulma. Mikäli esimerkiksi vaatteen saa helposti eteenpäin ja pois silmistä, herättää se helposti ajatuksen, että voi ostaa uutta, kun entisestä pääsee niin helposti eroon. 

Jos mikä on varmaa, niin mielestäni paljon on vielä tehtävää maailman muuttumisessa ja ihmisten asenteiden muuttamisessa sekä tietoisuuden lisäämisessä. Tämä kirja on kuitenkin yksi hyvä askel oman tietoisuuden lisäämiseen. Suosittelenkin tätä kirjaa ehdottomasti kaikille!

Teos: 

Julia Thurén: Kaikki kuluttamisesta - Näin aloin käyttää rahojani paremmin. Gummerus, 2021. Kuunneltu Suplasta. Äänikirjan lukija: Heljä Heikkinen. Kesto: 7 h 58 min. Julkaistu Suplassa 9.8.2021.