Kirja-arvostelu: Lucinda Riley / Perhosten huone

Tänä vuonna menehtynyt kirjailija Lucinda Riley on kuulemani mukaan erittäin suosittu ja hänen kirjojaan on käännetty lähes 40 eri kielelle. Erityisesti hänen 7 sisarta -sarjaansa olen kuullut kehuttavan todella paljon. Tartuin nyt kuitenkin hänen romaaniinsa Perhosten huone, mikä oli ensimmäinen Rileyn kirja jonka luin. 

Perhosten huone kertoo 69-vuotiaasta Posysta, jonka tarinaa seurataan niin tänä päivänä kuin takaumissa lapsuudesta ja nuoruudesta. Nykyhetkessä Posy asuu isossa Admiral Housessa, lapsuudenkodissaan, josta hänellä on ihania muistoja erityisesti isänsä kanssa vietetyistä hetkistä. 

Admiral House on kuitenkin alkanut rapistua, eikä jo 25 vuotta leskenä olleella Posylla ole enää muuta mahdollisuutta kuin myydä talo. Talon myyntiin liittyvät tapahtumat kuitenkin paljastavat salaisuuksia niin Posyn menneisyydestä kuin hänen läheistensä elämistä. Posyn lisäksi teoksen keskiössä ovat hänen kaksi poikaansa, Sam ja Nick, sekä heidän perheensä. 

Perhosten huone on melko pitkä luettava. Teoksen alussa on paljon takaumia, ja halusin vain päästä eteenpäin kirjassa. Kuitenkin tarinan juoni alkoi tiivistyä puolivälissä ja odotin kovasti, että pääsen lukemaan mitä tapahtuu. Posyn menneisyydestä paljastuu yllättäen paljonkin asioita - hänen isästään, äidistään sekä nuoruudenrakkaudestaan Freddiestä, johon Posy yllättäen törmää. 

 Myös Posyn poikien elämistä tapahtuu paljon erilaisia käänteitä, jotka vievät mennessään. Sam on epäonninen yrittäjä, eikä rahaa riitä enää edes laskujen maksuun. Sam näyttää yrittävän kaikkensa perheensä eteen, mutta kulissien takaa alkaa paljastua ei niin mukavia totuuksia. Nick puolestaan on menestynyt antiikkikauppias, joka on vihdoin löytänyt naisen, jonka kanssa voisi asettua aloilleen. Nick kuitenkin selvästi salailee jotain, mutta mitä sieltä paljastuu? 

Loppua kohden salaisuuksien verhoja alkaa aueta hyvinkin paljon ja ihan sääliksi käy kuinka lähemmäs 70-vuotias Posy sen kestää. Vaikka lopussa moni asia päättyy hyvin, on se mielestäni hyvin surullinen ja osittain aika karuakin luettavaa. Posy on kuitenkin henkilöhahmona erittäin miellyttävä, fiksu ja sydämellinen. 

Teoksesta huokuu lämmin tunnelma, vaikka siinä käsitellään myös hyvin vakavia aiheita, kuten väkivaltaa ja sotaa. Lucinda Rileytä ei turhaan kehuta, vaikken tiedäkään, jaksanko siltikään tarttua 7 sisarta -sarjaan.  Lucinda Rileyn kirjoitustyylissä on mielestäni paljon samaa kuin tykkäämieni kirjailijoiden Jojo Moyesin ja Liane Moriartyn, joten voi olla, että luen häneltä myös jonkun toisen romaanin!

Teos:

Lucinda Riley: Perhosten huone (The Butterfly Room). Bazar, 2020. Suomentanut: Tuukka Pekkanen. 


Mikäli kiinnostuit kirjasta, voisit tykätä myös näistä:

Jojo Moyes: Yömusiikkia

Liane Moriarty: Viimeinen vuosipäivä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti