Marraskuun TOP 3

Marraskuun harmaus houkuttaa lukemaan erityisesti dekkareita, mutta niiden vastapainoksi myös jotain erittäin kevyttä ja hauskaa hömppää. 

Tässä kuussa innostuin useasta itselleni uudesta kirjailijasta ja kirjasarjasta. Kirjailijoista mainittakoon ihana Cathy Kelly sekä Kate Morton, jonka teos Talo järven rannalla valikoitui kuun parhaimmaksi kirjaksi. Pääsin myös lukemaan Johanna Savolaisen esikoisromaanin Se, joka pääsi pakoon, jota suosittelen kaikille cozy crime -dekkareiden ystäville!

Löysin myös kaksikin koukuttavaa kirjasarjaa. Dekkareiden vastapainoksi kuuntelin Suplasta Kevin Kwanin kirjasarjan ökyrikkaista aasialaisista, josta on ilmentynyt tällä hetkellä kolme osaa. Sarja sopi mielestäni hyvin vastapainoksi dekkareille, sillä se vei mukanaan jonnekin täysin erilaiseen maailmaan, jossa rahasta ei ole pulaa - eikä skandaaleista. 

Toinen löytämäni kirjasarja on Jessica Fellowesin tarina Mitfordin murhista. Kirjasarjaa mainostetaan Agatha Christien ja Downtown Abbeyn yhdistelmänä - ja sitä se todella on. Välillä kirjasarjan teokset ovat hiukan hapuilua näiden kahden maailman välillä, mutta odotan mielenkiinnolla, miten kirjasarja jatkuu. Marraskuussa ehdin tutustua sarjan kahteen ensimmäiseen osaan, joulukuussa tulossa seuraavat kaksi. 

MARRASKUUN TOP 3:

1. Kate Morton: Talo järven rannalla (Bazar, 2017)

Teoksen tapahtumat sijoittuvat useammalle eri aikakaudelle. Nykyajassa, vuonna 2003, poliisi Sadie löytää metsän kätköistä talon, jossa hän aavistaa tapahtuneen jotain pahaa.  Selviää, että tämä Sadien löytämä talo järven rannalla, Loeanneth,  on aikanaan kuulunut varakkaalle Edevanen perheelle. Perhettä on kohdannut tragedia 1900-luvun alussa, jolloin pieni Theo-vauva katosi.

Samaan aikaan Alice Edevane, kyseisen perheen toiseksi vanhin tyttö, kirjoittaa Lontoossa maankuuluja dekkareitaan assistenttinsa Peterin avustamana. Alicen rauha rikkoontuu, kun hän saa kirjeen Sadielta, jossa Sadie pyytää Alicea kertomaan menneistä tapahtumista talolla. Haluaako Alice nostaa menneisyyden haamut pintaan? Saako Sadie selville, mitä Theolle aikanaan tapahtui? 

Mielenkiintoinen ja kaunis tarina!

>> Lue koko arvostelu täältä

 

 

2. Jojo Moyes: Kerro minulle jotain hyvää (Gummerus, 2016)

Kirjan toisena päähenkilönä on Louisa, joka menettää teoksen alussa työpaikkansa kahvilassa. Louisa löytää työn neliraajahalvaantuneen Willin henkilökohtaisena avustajana. Aikaisemmin villiä ja vapaata elämää viettänyt 35-vuotias Will, ei ole sopeutunut elämäänsä pyörätuolissa, eikä hän ole helpoin hoidettava. 

Melko pian Louisalle paljastuu, miksi hänet on palkattu vain 6 kuukaudeksi. Will haluaa päättää oman elämänsä, sillä hän ei koe sen olevan enää elämisen arvoista. Louisa ottaa asiakseen tehdä kaikkensa saadakseen Willin muuttamaan mielensä. Samalla Louisa itse löytää sisäisen vahvuutensa ja seikkailijansa.

Koskettava teos, joka saa pohtimaan, mikä elämässä on tärkeää.

>> Lue koko arvostelu täältä

3. Jessica Fellowes: Nuori, kaunis ja kuollut (Otava, 2019, kirjasarjan 2. osa)

Mitfordin perheen esikoinen Nancy ystävineen päättää järjestää Nancyn siskon Pamelan syntymäpäiville perinteisen aarteenmetsästysleikin. Aarteenmetsästys saa kuitenkin ikävän käänteen, kun yksi etsijöistä löytyy kuolleena. Syylliseksi todetaan pian palvelustyttö Dulcie, joka löytyy ruumiin viereltä taskut täynnä varastettuja koruja. Syyllisen löydyttyä poliisi lopettaa etsinnät nopeasti. 

Mitfordin perheen lapsentyttö Louisa ei kuitenkaan usko Dulcien syyllisyyteen vaan lähtee penkomaan asiaa. Hän sotkeutuukin aikamoiseen liemeen, sillä Dulcie kuuluu pahamaineisen rosvon Alice Diamondin porukkaan. Apua ja tukena Louisalla on jälleen konstaapeliksi edennyt, ykköosassa junapoliisina toiminut, Guy. Guy tekee jälleen tahollaan aktiivisesti omia tutkimuksiaan ja on päättänyt saada kiinni Alice Diamondin apulaisineen. Liittyvätkö murha ja varkaudet yhteen? Ja kuka onkaan murhaaja?

Koukuttava vanhanajan murhamysteeri.         

>> Lue koko arvostelu täältä

Kirja-arvostelu: Kati Ranta / Taito - romaani oikeudesta elämään

*arvostelukappale saatu kustantajalta*

Sain luettavakseni Kati Rannan romaanin Taito - romaani oikeudesta elämään. Kirja on historiallinen trilleri 1930-luvun Suomesta. Kirjan päähenkilönä on Liina, joka pääsee opiskelemaan lääketiedettä Helsinkiin. Olosuhteet eivät ole kovin hohdokkaat, hän asuu kylmässä vuokramökissä Rööperissä ja ruokana hänellä on vain kotoa saatu säkillinen perunoita. Liina kuitenkin tutustuu uusiin ihmisiin ja oppeihin.

Helsingin yliopistossa perinnöllisyystiedettä opettaa Pehr Utter, jonka mukaan sterilointilaki on välttämätön. Teoksessa käydäänkin paljon keskustelua laista. Osa valistuneistosta on huolissaan siitä, että kansakunnan elinvoima heikkenee, mikäli sairaatkin jäävät eloon. Olisihan jokaisen lapsen ja äidin oikeus, että lapsi olisi terve.

Liinan yllätysraskaus pakottaa hänet lopettamaan opintonsa ja vaihtamaan elämänsä pikaiseen avioitumiseen kotipitäjässä. Hän synnyttää Taito -nimisen iloisen pojan, joka kuitenkin huutaa yöt ja väsyttää Liinan. Taito ei opi puhumaan, eikä muutenkaan kehity samoin kuin serkkunsa. Poika nimetään vähämieliseksi, joka ei sen ajan yhteiskunnassa ole minkään arvoinen.

Kokonaisuudessaan teos kuvaa hyvin tuon ajan Suomea sekä nostaa esiin sen ajan ajatuksia ja asenteita. Lääketieteen kehittymisen myötä monet sairaat lapset jäivät eloon, mikä herätti keskustelua siitä, onko heillä yhteiskunnalle hyödyttöminä sittenkään oikeutta elää. Teoksen teema onkin tärkeä, myös tänä päivänä, ja loppukirjoituksessaan Kati Ranta nostaa hyvin esiin sen, että vaikka vammaisten lasten tilanne on tänä päivänä jo huomattavasti parempi, joutuvat vanhemmat vieläkin usein taistelemaan muun muassa riittävien palveluiden ja tukitoimien puolesta. 

Itse tarinaan mielenkiintoni heräsi oikeastaan vasta puolen välin jälkeen, Taito-pojan syntyessä. Taito jäikin teoksessa valitettavan pieneen osaan. Teoksen tapahtumat ja Taito-pojan kohtalo kuitenkin koskettaa ja saa pohtimaan tärkeitä asioita.


Teos: 

Kati Ranta: Taito - romaani oikeudesta elämään. Kustannus-Mäkelä Oy, 2021.

Lue myös:

Johanna Savolainen: Se, joka pääsi pakoon

Walter Tevis: Musta kuningatar

Kirja-arvostelu: Kevin Kwan / Ökyrikkaiden ongelmia

Kevin Kwanin Ökyrikkaiden ongelmia on kirjasarjan kolmas osa. Sarjan ensimmäisen osan arvostelun löydät täältä ja toisen osan täältä. Kolmannessa osassa överiyteen on jo tottunut, eikä miljardit kuulosta enää miltään. Sarja jatkuu tuttuun tapaan rahan, ruuan ja skandaalien parissa, mutta mukana on myös pieni ripaus inhimillisyyttä. 

Kolmas osa alkaa siitä, kun isoäiti saa sairaskohtauksen ja joutuu vuoteenomaksi. Tämä saa sukulaiset lentämään samantien Singaporeen katsomaan isoäitiä ja havittelemaan perintöä. Erään juonittelevan tietolähteen mukaan Nick ei ole tervetullut taloon, mutta ennen kuolemaa Nick ehtii onneksi isoäitinsä nähdä. 

Lopulta isoäidin aika on koittanut, minkä jälkeen koittaa vuoden suurin seurapiiritapahtuma - hautajaiset. Ja päivän kuumin puheenaihe on tietysti: kuka perii isoäidin talon? 

Niin perinnönjakotilaisuudessa kuin sen jälkeen koetaan yllätyksiä, kun isoäidin menneisyydestä paljastuu ennenkuulumattomia asioita. 

Teoksessa myös Astrid on jälleen isossa roolissa. Hän on aiheuttanut kohuotsikoita seurustelemalla Charlien kanssa avioeron ollessa vireillä. Isoäiti tuntuu olevan ainoa, joka tämän hyväksyy. Skandaali paisuu kuitenkin uusiin mittoihin, mikä saa Astridin katoamaan. 

Kitty puolestaan pyrkii edelleen eteenpäin kohti suosittuna seurapiirirouvana olemista. Hän on vaihtanu miestä ja kilpailee nyt hänen tytärpuolensa kanssa suosiosta. Kittystä on muodostunut yksi lempihahmoistani ja tässä teoksessa hän jopa hiukan yllättää järkevyydellään.

Tämä kirjasarja ei varmasti ole kaikkien mieleen, mutta kaikessa älyttömyydessään se on vienyt minut mennessään. Hauskaa vaihtelua!

Teos:

Kevin Kwan: Ökyrikkaiden ongelmia (Rich people problems). Otava, 2021. Suomentanut: Jaana Iso-Markku. 

Kuunneltu Suplasta. Äänikirjan kesto: 16 h 55 min. Lukija: Saara Lehtonen.

Lue myös:

Sophie Kinsella: Muistatko minut?

Liane Moriarty: Nainen joka unohti

Kirja-arvostelu: Kevin Kwan / Ökyrikas tyttöystävä

Kevin Kwanin kirjasarja ökyrikkaista aasialaisista jatkuu. Kirjasarjan ensimmäisen osan arvostelun löydät täältä, mikäli et ole sitä vielä lukenut. Suosittelen aloittamaan ykkösosasta. Nyt kuuntelin sarjan toisen kirjan Ökyrikas tyttöystävä, jossa tarina saa jatkoa yhtä överinä kuin ykkösessäkin.

Tässä teoksessa Rachel ja Nick ovat vihdoin suunnittelemassa häitään. Ykkösosassa tapahtuneiden erimielisyyksien vuoksi Nickin äitiä, Eleanoria, ei ole kutsuttu mukaan, mutta kyllähän hän löytää tiensä paikan päälle. Ja Eleanorilla on isoja uutisia - hän on vihdoin löytänyt Rachelin isän. Paljastuu ensinnäkin, että myös Rachelin isä on ökyrikas ja toisekseen, Rachelilla on myös veli. 

Teoksessa isossa osassa onkin juuri Rachelin veli sekä hänen julkkistyttöystävänsä. Rachel pääsee tutustumaan heihin ja heidän elämäntapaansa, jossa rahaa käytetään surutta monen päivän shoppailureissuilla sekä isoihin bileisiin. Erityisesti naiset shoppailevat ja miesten rahojen kohteena ovat autot sekä laittomat kilpa-ajot, joihin liittyy myös paljon varjeltuja salaisuuksia. 

Mukana on myös paljon tuttuja ensimmäisestä kirjoista. Astridin elämä on aina vähän myllerryksessä ja tätä seurataan paljon. Tämän teoksen hauskinta antia on Kitty, joka on turmellut oman maineensa pahasti, muttei tajua sitä kuitenkaan itse. 

Tämä kirjasarjan toinen osa jatkuu hyvin samantyylisenä kuin ykkönenkin oli, eli jos tykkäsit siitä, jatka ihmeessä tähän kirjaan. 

Teos: 

Kevin Kwan: Ökyrikas tyttöystävä (Crazy rich girlfriend). Otava, 2020. Suomentanut: Jaana Iso-Markku. Kuunneltu Suplasta. Äänikirjan lukija: Saara Lehtonen. Äänikirjan kesto: 15 h 24 min.

Kirja-arvostelu: Kevin Kwan / Ökyrikkaat aasialaiset

Suplasta valikoitui kuunteluun tällä kertaa itselleni entuudestaan tuntematon Kevin Kwan ja hänen teoksensa Ökyrikkaat aasialaiset. Kyseessä on trilogian ensimmäinen osa. Tämä kirja sopii mielestäni hyvin juorujen ystäville, kuten itselleni, eli vei kyllä täysin mukanaan - kaikessa överiydessään.

Kirjan päähenkilöinä ovat newyorkilainen Rachel ja hänen poikaystävänsä Nicholas Young. Nicholas on kertonut parin vuoden seurustelun aikana perheestään hyvin vähän Rachelille, mutta nyt hän kutsuu Rachelin ystävänsä häihin kotimaahansa Singaporeen. Rachel suostuu, muttei tiedäkään mikä häntä odottaa. 

Erityisesti Nicholas on jättänyt kertomatta, että hänen sukunsa on rikas - siis upporikas, jonka perijä Nicholas on. Myös lähes kaikki Nicholasin sukulaiset ja ystävät tuntuvat olevan miljardöörejä. Rachelin kuulemat keskustelut koskevatkin lähinnä sitä, kuka on ostanut uusimman lentokoneen, tienannut asuntokaupoilla tai mitä merkkivaatteita kullakin on päällään. Nicholasin ystävän häätkin ovat maksaneet vaatimattomat 40 miljoonaa. 

Rachel on uudenlaisessa maailmassa ihmeissään ja lähtee uteliaana selvittämään, keitä nämä ihmiset oikein ovat? Ottaessaan selvää suvusta ja Nicholasin ystävistä, Rachel kuulee mitä makeimpia juoruja ja kommelluksia kunkin toilailuista. Kirja on todella överi - polttareita lennetään viettämään yksityissaarelle, turhautumiseen voi ostaa puolen miljoonan korvakorut, vaikkei niistä edes pitäisi, ja hotelli ostetaan itselle kun siellä ei saada muuten hyvää kohtelua.

Mukana on myös jonkin verran inhimillisyyttä - yltäkylläisyys ei takaa hyvinvointia ja onnellista avioliittoa. Lisäksi sukuun yrittää jatkuvasti tulla rahan perässä juoksijoita ja Nicholasin suku onkin vetäytynyt omiin oloihinsa ja on tarkka siitä, keitä sukuun otetaan. Tämä ei tiedäkään hyvää syyniin joutuvalle Rachelille.

Suku ja erityisesti Nicholasin äiti on tarkka siitä, kenen kanssa hänen poikansa saa seurustella. Rachel kohtaakin paljon ennakkoluuloja sekä häneen kohdistuvia juoruja ja ilkeyksiä. Rachel ei myöskään voinut aavistaa, kuinka tavoiteltu poikamies hänen Nicholasinsa on - ja osa tytöistä tuntuu haluavan keinoja kaihtamatta rouva Youngiksi.

Rachelin taustoja tutkimaan palkataan myös yksityisetsivä, mikä löytää Rachelista tietoja, joita Rachel ei itsekään tiedä. Muuttaako nämä tiedot Rachelin elämän? Miten käy Rachelin ja Nicholasin suhteen tässä hullunmyllyssä? 

Kaikessa överiydessään teos oli mukaansa tempaava ja viihdyttävä. Aion kuunnella muutkin osat tähän heti perään, sillä jäin odottamaan miten tarina jatkuu. Suosittelen kaikille juorujen ystäville!

Teos:

Kevin Kwan: Ökyrikkaat aasialaiset (Crazy rich Asians). Otava, 2019. Suomentaja: Jaana Iso-Markku. Äänikirjan lukija: Maija Lang. Äänikirjan kesto: 16 h 41 min. Kuunneltu Suplasta. 

Lue myös:

Sophie Kinsella: Muistatko minut?

Clare Pooley: Totuushaaste

Kirja-arvostelu: Jessica Fellowes / Nuori, kaunis ja kuollut

 

Nuori, kaunis ja kuollut on Jessica Fellowesin kirjasarjan toinen osa. Ensimmäisen osan, Mitfordin murhat, arvostelun löydät täältä. Kannattaa ehdottomasti lukaista sekin, mutta sarjan voi mielestäni aloittaa myös tästä kirjasta halutessaan.

Kirjasarja pohjautuu osittain oikeisiin tapahtumiin ja henkilöihin, vaikkakin itse tarina on fiktiivinen. Se sijoittuu 1920-luvulle ja sen keskuudessa on erityisesi silloin elänyt Mitfordin perhe. 

Tässä osassa Mitfordin perheen esikoinen Nancy ystävineen päättää järjestää Nancyn siskon Pamelan syntymäpäiville perinteisen aarteenmetsästysleikin. Aarteenmetsästys saa kuitenkin ikävän käänteen, kun yksi etsijöistä löytyy kuolleena. 

Syylliseksi todetaan pian palvelustyttö Dulcie, joka löytyy ruumiin viereltä taskut täynnä varastettuja koruja. Dulcie myöntää varkauden, muttei murhaa. Syyllisen löydyttyä poliisi lopettaa etsinnät nopeasti. 

Mitdfordin perheen lapsentyttö Louisa ei kuitenkaan usko Dulcien syyllisyyteen vaan lähtee penkomaan asiaa. Hän sotkeutuukin aikamoiseen liemeen, sillä Dulcie kuuluu pahamaineisen rosvon Alice Diamondin porukkaan. Apua ja tukena Louisalla on jälleen konstaapeliksi edennyt, ykköosassa junapoliisina toiminut, Guy. Guy tekee jälleen tahollaan aktiivisesti omia tutkimuksiaan ja on päättänyt saada kiinni Alice Diamondin apulaisineen. Liittyvätkö murha ja varkaudet yhteen? Ja kuka onkaan murhaaja?

Tämä kakkososa oli oikeastaan parempi kuin kirjasarja ensimmäinen osa. Ensimmäisessä osassa oli paljon kerrontaa henkilöistä ja heidän arjestaan, jotka oli nyt jätetty pois ja päästiin keskittymään itse tarinaan. Vain se oli pettymys, ettei murhaajasta saanut hirveästi mitään johtolankoja, ennen kuin kirjan loppupuolella. 

Tarina oli kuitenkin hyvä ja jäin siihen täysin koukkuun. Tämä oli kirja, joka piti lukea lähes yhdellä istumalla. Mielestäni on aina ihana löytää tällaisia vanhanajan hyviä murhamysteereitä, joissa ei ole liikaa mässäilty väkivallalla, kuten vaikkapa pohjoismaisissa rikostarinoissa. 

Kirjasarjasta on jo julkaistu kaksi seuraavaa teosta, nekin aion ehdottomasti lukea!

Teos:

Jessica Fellows: Nuori, kaunis ja kuollut (Bright Young Dead). Otava, 2019. Suomentanut: Oona Nyström. 

Kirja-arvostelu: Johanna Savolainen / Se, joka pääsi pakoon

*arvostelukappale saatu kustantajalta*

Se, joka pääsi pakoon on Johanna Savolaisen esikoiskirja, jonka tapahtumat sijoittuvat pieneen Kylään. Tarinan keskipisteenä on baarin omistaja Anna, jonka Kylän koripallolupauksena tunnettu poika Teemu palaa lapsuudenkotiinsa kesäksi. 

Kesästä tuleekin vauhdikas, kun yllättävät tapahtumat laittavat pienen Kylän sekaisin. Tosin sekaisin se on mennyt jo sinne saapuneista kesäasukkaista sekä kesän nähtävyydestä, Annan baarin uudesta apulaisesta, Eevistä. Kun sitten Kylässä todetaan väkivaltainen tapaus, murha ja outo kuolema, voi vain kysyä - mitä kummaa Kylässä oikein tapahtuu? 

Tapauksia selvittämään saapuu rikosylikontaapeli Veikko Niskanen, jonka kaikki johtolangat tuntuvat yhdistyvän Annaan ja erityisesti Teemuun. Ovatko tapahtumat pelkkää huonoa onnea vai onko joku paikallinen mennyt sekaisin? Mitä menneisyyden salaisuuksia Kylässä ei haluta paljastaa?

Kirjan alkupuolisko kertoo pitkälti Annasta, Eevistä sekä Teemusta ja muista kotiinsa palaavista Kylän asukkaista.  Puolivälin tienoilla alkaa kuitenkin tapahtua. Dekkareiden ystävänä ensimmäisen väkivaltaisen tapauksen kohdalla mielenkiintoni heräsi ja murhan kohdalla olin myyty - ahmin kirjan loppuun. 

Mielenkiintoa kirjaan toi henkilöhahmojen menneisyydet, joista paljastui yllättäviä salaisuuksia. Samaistuin myös pieneen Kylään, joka herää eloon kesällä kesäasukkaiden saapuessa. Nuoret muuttavat töiden perässä muualle ja vain harvat jäävät. Kylällä kaikki tuntevat toisensa ja juorut leviävät nopeasti - poliisien kuulustellessa kyläläisten rivit tuntuvat tiukkenevan eikä kukaan haluaisi paljastaa salaisuuksia tai kaivella menneitä. 

Dekkareissa parasta antia on kuitenkin se, jos lopussa pääsee yllättymään. Tämä teoksen lopussa odottikin tuplayllätys - kannattaa siis lukea!

Teos:

Johanna Savolainen: Se, joka pääsi pakoon. Kustannus-Mäkelä Oy, 2021.

Kirja-arvostelu: Ruth Hogan / Queenie Malonen paratiisihotelli

Innostuin Ruth Hoganin teoksen Queenie Malonen paratiisihotelli teemasta ja päätin ottaa sen kuunteluun. Mainostekstin mukaan se on teos "äideistä ja tyttäristä, lapsuuden lopusta ja ystävyyden voimasta" ja mikä olisikaan sopivampi teema syksyn pimeneviin iltoihin.

Teos kertoo Tildasta kahdessa eri aikajaksossa. Lapsena "Tilly" elää Brightonissa ja suhtautuu kaikkeen lapsen uteliaalla mielellä. Tilly ei ole mikään kaikkein tavallisin nukeilla leikkivä tyttö, vaan viehättyy monista erilaisista kummallisista asioista, kuten täytetyistä eläimistä. 

Tilly ikävöi kovasti pois lähtenyttä isäänsä, mutta elämä muuttuu paremmaksi kun ne muuttavat äidin ystävän Queenie Malonen paratiisihotelliin. Se on Tillyn lapsuuden onnellisinta aikaa, kunnes äiti yhtäkkiä lähettää Tillyn pois. 

Aikuisena nelikymppinen Tilda matkustaa takaisin Brightoniin äitinsä kuoltua. Hän haluaa erityisesti selvittää, mikä oikeasti oli syynä hänen pois lähettämiseen, miksi äiti oikein hylkäsi hänet? Äidin päiväkirjojen lukemisen myötä äidin salaisuudet paljastuvat Tildalle.

Kokonaisuudessaan tarina on hyvin lämminhenkinen, muttei yltänyt suosikkeihini. Paratiisihotelliin muutetaan vasta teoksen puolivälin jälkeen ja ehdin jo ihmetellä kirjan nimeä. Tuntuukin, että lähes kaikki tärkeät tapahtumat sijoittuvat teoksen loppuun.

Hoganin tarinankerronta on erittäin yksityiskohtaista ja hän käyttää paljon kuvailua ja vertaiskuvia. Välillä tuntuu, että muu tarina jää tämän jatkuvan kuvailun jalkoihin. Tarina ei onnistunut vetoamaan tunteisiini ja sitä jäin kaipaamaan. Teos on kokonaisuudessaan kuitenkin sellainen hyvän mielen kirja, jossa on onnellinen loppu.

Teos:

Ruth Hogan: Queenie Malonen paratiisihotelli (Queenie Malone's paraside hotel). Bazar, 2021. Suomentanut: Susanna Tuomi-Giddings.

Kuunneltu Suplasta, jossa julkaistu 24.8.2021. Äänikirjan lukija: Johanna Kokko. Äänikirjan kesto: 9 h 40 min.

Lue myös:

Jill Mansell: Kaikki alkoi salaisuudesta

Frida Skybäck: Kirjakauppa Thamesin varrella

Kirja-arvostelu: Kate Morton / Talo järven rannalla

Nappasin kirjastosta matkaan Kate Mortonin teoksen Talo järven rannalla, mikä osoittautui äärimmäisen onnistuneeksi valinnaksi! En muista, että olisin Mortonin teoksia aikaisemmin lukenut, mutta hän kyllä nousee hyvien kirjailijoiden listalleni muun muassa Cathy Kellyn, Cecelia Ahernin ja Liane Moriartyn seuraan. 

Teoksen tapahtumat sijoittuvat useammalle eri aikakaudelle. Nykyajassa, vuonna 2003, poliisi Sadie on tehnyt ajattelemattoman virheen työssään ja hänet on passitettu kuukauden pakkolomalle isoisänsä luo Cronwalliin. 

Juoksulenkillään Sadie löytää metsän kätköistä talon, jossa hän aavistaa tapahtuneen jotain pahaa. Uteliaisuuttaan ja varmaan myös tekemisen puutettaan, hän lähtee tutkimaan asiaa. Selviää, että tämä Sadien löytämä talo järven rannalla, Loeanneth,  on aikanaan kuulunut varakkaalle Edevanen perheelle. 

Samaan aikaan Alice Edevane, kyseisen perheen toiseksi vanhin tyttö, kirjoittaa Lontoossa maankuuluja dekkareitaan assistenttinsa Peterin avustamana. Alicen rauha rikkoontuu, kun hän saa kirjeen Sadielta, jossa Sadie pyytää Alicea kertomaan menneistä tapahtumista talolla. Haluaako Alice nostaa menneisyyden haamut pintaan? 

Menneisyydessä päästään kurkistamaan muun muassa 1900-luvun alkuun ja siihen, kuinka Alicen äiti ja isä tapasivat ja päätyivät asumaan Cronwalliin. Menneisyyden ja nykyisyyden kytköksenä toimii vuosi 1933, jolloin Edevanen perheessä vietetään suurta ja pitkään odotettua juhannusjuhlaa. Juhlan jälkeisenä aamuna herätään kuitenkin painajaiseen, kun perheen kuopus, Theo-vauva on kadonnut. 

Theo-vauvan mysteeri on ollut selvittämättä 70 vuotta, mutta saako Sadie selville, mitä Theolle aikanaan tapahtui? 

Teos on erittäin koukuttava ja loppu yllättävä. Morton kirjoittaa hyvin mukaansa tempaavasti ja yhdistää hienosti menneisyyden ja nykyajan. Teos on todella pitkä, lähes 700 sivua, mutta ehdottomasti lukemisen arvoinen. Suosittelen!

Teos: 

Kate Morton: Talo järven rannalla (The Lake House). Bazar-kustannus Oy, 2017. Suomentanut: Hilkka pekkanen.   

Lue myös:

Liane Moriarty: Viimeinen vuosipäivä

Cecelia Ahern: Ihmemaa

Kirja-arvostelu: Liisa Uusitalo-Arola / Uuvuksissa - Kirja sinulle, joka tahdot voimasi takaisin

Liisa Uusitalo-Arolan teos Uuvuksissa - Kirja sinulle, joka tahdot voimasi takaisin on yksi parhaista selfhelp-kirjoista, jonka olen lukenut. 

Teoksessa on ensinnäkin kattavasti tietoa siitä, mikä ihmiselle tapahtuu stressin ja uupumuksen myötä. Se kertoo muun muassa aivojen toiminnasta, stressireaktioista sekä nukkumattomuuden, hermoston ylivirittymisen ja pitkäkestoisen stressin seurauksista. Teoksessa on paljon hyvää puhetta teemaa liittyen laajasti ja monesta eri näkökulmista tutkimuksiin pohjautuen. 

Yksi hyvin mieleeni jääneistä asioista oli puhe multitaskauksesta, jota itse huomaan harjoittavani usein. Ihminen pystyy kuitenkin keskittymään vain yhteen asiaan kerrallaan ja huomion vaihtaminen koko ajan eri tehtävien välillä on aivoille raskasta. Voisimmekin luoda parempaa oloa tällaisilla pienillä teoilla, kuten  sillä, että emme kuormittaisi aivojamme turhaan yrittäen tehdä montaa asiaa yhtä aikaa tai keskeyttämällä itsemme jatkuvasti vaikkapa puhelimen merkkiäänien myötä. 

Teos tarjoaa myös konkreettisia ohjeita uupumuksesta toipumiseen askel kerrallaan. Toipuminen lähtee elimistön välttämättömästä elpymisestä ja jatkuu omien elämänarvojen tarkistamisen sekä konkreettisten muutosten tekemisen myötä. 

Itselleni tärkeintä oli se, että kirja toppuuttelee radikaalien muutosten tekemistä, mikä ei ole tarpeen läheskään kaikilla.  Se korostaa pienten muutosten tekemistä, jotka voivat olla hyvin arkisia. Teos kartuttaa hyvin omaa keinovalikoimaa, miten itseään ja omaa oloaan voisi parantaa. Se pitää sisällään myös hyviä kysymyksiä sekä harjoituksia, jotka saivat pohtimaan oman hyvinvoinnin edistämistä. 

Uusitalo-Arolan teos on mielestäni hyvin ajankohtainen tässä melkoisen vaativassa yhteiskunnassa, jossa pitäisi aina vain jaksaa puskea eteenpäin. Suosittelenkin teosta kaikille, myös niille, jotka eivät koe uupumisen oireita. 

Teos:

Liisa Uusitalo-Arola: Uuvuksissa - Kirja sinulle, joka tahdot voimasi takaisin. Tuumakustannus, 2019. 

Lue myös:

Sanna Mämmi: Vapaudu huolista - Löydä elämänilo mindfulnessin avulla

Kirja-arvostelu: Sophie Kinsella / Muistatko minut?

Sophie Kinsellasta on tullut itselleni sellainen varma hyvän mielen kirjailija, jonka kirjoja on mukava lukea, kun ei jaksa ajatella mitään. Tällä kertaa löysin kirjastosta hänen teoksensa Muistatko minut?, mikä on ehdottomasti paras teos, jonka olen Kinsellalta lukenut. 

Teos kertoo vähän alle kolmekymppisestä Lexistä, joka herää sairaalasta auto-onnettomuuden jälkeen. On kuitenkin jo vuosi 2007, mutta Lexin viimeiset muistikuvat ovat vuodelta 2004. 

Näiden kolmen vuoden aikana Lexin elämä on mullistunut täysin. Hämmästyksekseen hänellä on laitetut kynnet ja hiukset, timmi kroppa, hyvin hoidetut hampaat sekä kalliit vaatteet ja laukku. Hämmästystä lisää se, hän on mennyt naimisiin ja asuu ökykalliissa talossa. Hän on ajanut kolarinsa kalliilla autollaan, vaikkei Lexi edes tiennyt osaavansa ajaa autoa. Lisäksi hänellä on vaativa työ kaikkien entisten pomojensa pomona. 

Lexi ei tunne nykyisestä elämästään oikeastaan muita kuin äitinsä ja pikkusiskonsa. Hänen vanhat ystävänsä eivät jostain syystä puhu hänelle. Lexi lähteekin selvittämään, mitä hänelle on kolmessa vuodessa oikein tapahtunut ja ennen kaikkea - mikä sai hänet muuttamaan ulkonäkönsä ja pyrkimään vauhdilla eteenpäin urallaan?

Alkuun vaikuttaa siltä, että Lexi on herännyt unelmaelämäänsä. Elämästä ja siitä, keneksi Lexi itse on kolmessa vuodessa tullut, alkaa kuitenkin pikku hiljaa paljastua myös ei niin miellyttäviä totuuksia. Lexi joutuu myös pohtimaan, voiko rakastua uudestaan tuntemattomaan aviomieheensä ja osaako hän elää uudessa elämässään, jota ei tunnista omakseen? 

Vastaukset kysymyksiin löytyy yllättävän paljastuksen myötä ja yllättävältä ihmiseltä, mutta huijaako joku muistinsa menettänyttä Lexiä? Sitä usea ainakin yrittää, toiset hyväntahtoisesti, toiset juonien.

Kokonaisuudessaan teos oli hauska ja sen huumori upposi minuun. Lukaisin teoksen aika nopeasti, sillä se koukutti ja toi hymyn huulille. Suosittelen! 

Teos: 

Sophie Kinsella: Muistatko minut? (Remember me?). WSOY, 2009. Suomentanut: Kaisa Kattelus. 

Lue myös: 

Sophie Kinsella: Tavataanko oikeasti?

Clare Pooley: Totuushaaste

Beth O'Leary: Vaihtokauppa

Kirja-arvostelu: Jessica Fellows / Mitfordin murhat

Olin tarttumassa Jessica Fellowsin tuoreeseen teokseen, Mitfordin juttu, kunnes hoksasin, että uutuushan on jo kirjasarjansa neljäs. Niimpä peräännyin hiukan ja aloitin kuuntelemaan sarjan ensimmäistä teosta,  Mitfordin murhat.  

Kirjasarja kiinnosti oikeastaan kahdesta syystä. Ensinnäkin, sitä mainostettiin lauseella "Downtown Abbey kohtaa Agatha Christien" ja tottakai Agatha Christien suurena fanina tämä mainoslause toimi minuun. Tiedän myös Downtown Abbeyn olevan erittäin suosittu ja kirjailija Jessica Fellows onkin julkaissut useita kyseiseen tv-sarjaan liittyviä kirjoja. 

Toiseksi, kirjasarja pohjautuu todellisiin henkilöihin, mikä tuo aina lisää mielenkiintoa teoksiin. Ainakin tässä teoksessa kuvattu murha on oikeasti tapahtunut, ja todellisuudessa se on jäänyt selvittämättä. Myös teoksessa olevista henkilöistä useat ovat olleet oikeasta olemassa, kuten Mitfordin perhe. Itse tarina ja esimerkiksi henkilöiden väliset keskustelut on kuitenkin pääosin fiktiota.

Mitfordin murhat -teos kertoo vuonna 1920 tapahtuneen sotasairaanhoitaja Florence Nightingalen murhasta. Florence pahoinpidellään pahasti junassa ja hän kuolee saamiinsa vammoihin pari päivää myöhemmin sairaalassa. Ansioituneen sairaanhoitajan raaka pahoinpitely järkyttää kansalaisia. Poliisin harvat johtolangat on nopeasti tutkittu, ja tutkinnat lopetetaan pian. 

Asiasta kiinnostuu kuitenkin junapoliisi Guy, joka toivoo voivansa ratkaista rikoksen saadakseen ylennyksen - ja Guy lähteekin tekemään omia tutkimuksiaan ominpäin. Murhasta omalla tahollaan kiinnostuu myös 16-vuotias Mitfordin perheen esikoinen Nancy. 

Nancyn ja Guyn yhdistää setäänsä pakeneva Louise, joka päätyy Mitfordin perheeseen lapsentytöksi. Nancy ja Louise tekevät omia havaintojaan ja raportoivat niistä Guylle auttaen häntä eteenpäin tutkimuksissaan. Lisäksi mukaan kuvioon astelee Roland Lucknor, jonka Nancy tapaa tanssiaisissa. Paljastuu, että myös Roland tunsi murhatun Florencen, mutta mitä tekemistä Rolandilla on murhan kanssa?

Teos on todellakin yhdistelmä Downtown Abbeytä ja Agatha Christietä, vaikka rehellisesti sanoen välillä tuntui, että kyseessä on kaksi eri kirjaa. Teoksessa on paljon kerrontaa murhaan liittymättömistä asioista, kuten henkilöiden rakkauselämästä ja arjesta, eikä murhatutkimus tunnu etenevän mihinkään.  

Jotenkin juttu kuitenkin lopulta sitoutuu yhdeksi ja syylliselle asetetaan ansa. Mutta onko syyllinen oikea?

Pidin kuitenkin kirjan tarinasta ja miljööstä, vaikka itse murhatutkimus etenikin välillä heikonlaisesti eteenpäin. Sarjan seuraavan osan taidan kuitenkin ihan lukea äänikirjana kuuntelemisen sijaan.

Teos:

Jessica Fellows: Mitfordin murhat (The Mitford Murders). Otava, 2018.  Suomentanut: Laura Beck. Äänikirjan kesto: 12 h 45 min. Äänikirjan lukija: Krista Putkonen-Örn. Kuunneltu Suplasta.

Lue myös:

Sophie Hannah: Kuolema ostaa paikkalipun

Mari Jungstedt: Viimeinen näytös

Agatha Christie: Neiti Marplea ei petetä

Kirja-arvostelu: Jojo Moyes / Kerro minulle jotain hyvää

Jojo Moyes lukeutuu  ehdottomasti lempikirjailijoihini. Jos et ole vielä hänen teoksiaan lukenut, niin vahva suositus aloittamiselle! Bongasin kirjastosta hänen supersuositun teoksensa Kerro minulle jotain hyvää ja tajusin heti kirjan aloittaessani, että olenhan tämän lukenut aiemminkin. Teos on kuitenkin niin koskettava, että sen voi lukea vaikka kuinka monta kertaa. 

Kirjan toisena päähenkilönä on Louisa, joka menettää teoksen alussa työpaikkansa kahvilassa, kahvilan omistajan sulkiessa kahvilan. Louisan perhe on melko köyhä ja hän tarvitsee epätoivoisesti työtä pystyäkseen auttamaan perheensä kuluissa. 

Louisa löytää työn neliraajahalvaantuneen Willin henkilökohtaisena avustajana. Aikaisemmin villiä ja vapaata elämää viettänyt 35-vuotias Will, ei ole sopeutunut elämäänsä pyörätuolissa, eikä hän ole helpoin hoidettava. 

Melko pian Louisalle paljastuu, miksi hänet on palkattu vain 6 kuukaudeksi. Will haluaa päättää oman elämänsä, sillä hän ei koe sen olevan enää elämisen arvoista. Louisa ottaa asiakseen tehdä kaikkensa saadakseen Willin muuttamaan mielensä. Samalla Louisa itse löytää sisäisen vahvuutensa ja seikkailijansa, aikaisemmin hän ei tehnyt muuta, kuin luki illat kirjoja kotona vailla kunnianhimoa. 

Kokonaisuudessaan tarina on koskettava ja ihana - se kertoo rakkaudesta ja saa pohtimaan, millä elämässä on oikeasti merkitystä. Will saa Louisan elämään, vaikka itse tahtoo kuolla. Tarina on samalla onnellinen ja erittäin surullinen, varaudu siis kyyneliin. Suosittelen lukemaan!

Teos:

Jojo Moyes: Kerro minulle jotain hyvää (Me Before You). Gummerus, 2016. Suomentanut: Heli Naski. 

Lue myös:

Elizabeth Adler: Talo Amalfissa

Jojo Moyes: Yömusiikkia

Liane Moriarty: Viimeinen vuosipäivä

Liane Moriarty: Nainen joka unohti